perjantai 30. marraskuuta 2012

Designistä ja taiteesta

Kävimme viime viikonloppuna kiertelemässä kierrätettyjä designhuonekaluja myyvissä liikkeissä. Niinpä pistäydyimme tietenkin Helsinki Second Handissa. Tarkoituksena oli löytää tarjoilupöytä ruokasaliin ja ehkä baaripöytä keittiöön. Kumpaakaan ei löytynyt, mutta...

mesta on ehdoton paratiisi sekä maalaisromanttisen sisustuksen ystäville että 1960–1970-lukuja fanittaville. Silti koko puljusta mukaan tarttui vain yksi Pirkko Stenrosin suunnittelema Muuramen Kolmonen makuuhuoneessa jo olevien rinnalle. Säilytystilaa tarttee aina.

Vintage Design Outlet on muuttanut Lauttasaaresta Jätkäsaareen. Uudet tilat sijaitsevat viimeisessä rantamakasiinissa ennen Länsisatamaa. Myynnissä on ihan sikana Artekia ja kaikenlaisia herkkuja. Rockabilly poikamies voisi ostaa täältä kämppäänsä vaikkapa toimivan vanhan ajan jukeboksin, jonka musavalikoimassa oli Dannya, Baddingia ja muuta ikivihreää.

Olen sitä mieltä, että hyvä designhuonekalu on sijoitus. Se kestää polvesta toiseen – esim. meillä on Artekin 69-tuoleja anopin lapsuudenkodista – ja sen saa myös aina myytyä eteenpäin. Uusi muste -blogin Mikko kirjoitti torstaina aika osuvasti designhuonekalujen kopioinnista. Sanon amen sille. Minua on aina ärsyttänyt esim. Ikeassa ne asiat, jotka muistuttavat olennaisesti jotain jonkun tunnetumman suunnittelijan tuotetta.

En oikein tiedä myöskään, miten suhtautuisin Aava Helsinkiin. Tykkään itse käydä taidenäyttelyissä ja jos joku teos jää mietityttämään, saatan ostaa sen. Minusta on mukavaa tukea kotimaisia taiteilijoita ja mielestäni taide on asia, johon sopii vähän satsatakin rahaa. Vaikka Aava Helsingin konseptissa taiteilijat ovatkin itse mukana, ja saavat varmaankin kopioitujen teostensa myynnistä korvauksen, ostan itse kuitenkin mieluummin juuri sen nimenomaisen työn, jota taiteilija on itse maalaillut ateljeessaan tai työhuoneellaan inspiraation vallassa, johon hän on itse käyttänyt lukemattomia työtunteja, jonka jokaiseen siveltimenvetoon hänellä on henkilökohtainen suhde. On hyvä, että taidetta tuodaan kaikkien ulottuville. Mutta katoaako teoksen sielusta osa kopioitaessa?

2 kommenttia:

  1. Kopio on aina vain kopio. Vierastan ajatusta, joka luokittelee taideteoksen sisustuselementiksi.

    VastaaPoista
  2. Kiitos vierailusta ja kommentista! Minusta taideteos on siihen ladattujen tunteiden, ajatusten, odotusten ja tulkintojen summa. Siksi arvostan alkuperäistä, haluan, että se luomisen into, vimma tai tuska, mitä ikinä taiteilija onkin tuntenut, välittyy teoksen jokaisesta siveltimenvedosta, viivasta tai muodosta. En usko, että niitä tunnetiloja voi kovin helposti kopioida.

    Kotonani oleva taide on kyllä oma osansa sisustusta, tai paremminkin niin, että sisustus on laadittu taiteen ehdoilla, huoneessa oleva taide määrittää sitä, millaisia huonekaluja ja mattoja samaan tilaan laitetaan.

    VastaaPoista